Pikaopas työterveyteen

Pikaopas työterveyteen

Laadukas ja vaikuttava työterveys tarvitsee onnistuakseen yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä.

1. Mitkä ovat työnantajan velvollisuudet työterveyden suhteen?

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Työterveyshuolto on järjestettävä ja toteutettava siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto (työterveyshuoltolaki 12 §). Työnantaja voi ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestää työntekijöille yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muun terveydenhuollon palveluja (työterveyshuoltolaki 14 §). Työnantajan velvoitteet on kuvattu laajemmin Työterveyshuoltolain 2. luvussa.

2. Mitä työterveyshuolto on ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Työterveyshuolto on pitkäjänteistä työpaikan ja palveluntuottajan yhteistyötä, ja se kohdistuu sekä työntekijöihin, työpaikkaan että työyhteisöön. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen työterveyshuolto perustuu työpaikan tarpeisiin, ja sen sisällön laajuuteen vaikuttavat työ, työjärjestelyt, henkilöstörakenne, työpaikan olosuhteet sekä näissä tapahtuvat muutokset. Työterveyshuollon ammattihenkilöt suunnittelevat työpaikkaselvityksen perusteella yhdessä työnantajan kanssa, mitä työterveyshuolto sisältää. Sisältö kuvataan toiminta­suunnitelmassa.

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat kirjallisesti työpaikan tarpeisiin perustuvan toimintakäytännön työkyvyn hallinnasta.

Pikaopas työterveyteen
Pikaopas työterveyteen

3. Mitä tarkoittaa sopimus työterveyshuollon järjestämisestä?

Työnantaja ja PK Terveys palveluntuottajana tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Sopimus sisältää tiedot työterveyshuollon yleisistä järjestelyistä sekä palvelujen sisällöstä ja laajuudesta. Laajuudella tarkoitetaan, onko lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä. Sopimus on tarkistettava, jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

4. Mitä sisältyy ehkäisevään eli lakisääteiseen työterveyshuoltoon?

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu seuraavat ennaltaehkäisevät terveyspalvelut – huom. ei sisällä lainkaan sairaanhoidollisia palveluita.

A. Työpaikkaselvitys (pakollinen)

Työpaikan työterveyshuollon toiminnan suunnittelu perus­tuu työpaikkaselvitykseen, jonka tekee PK Terveyden työterveyshoitaja yhdessä työterveyslääkärin kanssa. Työterveyshuollon ammattihenkilöt tutustuvat työpaikan olosuhteisiin ja työhön työpaikkaselvitysten ja työpaikkakäyntien avulla. Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla. Tavoitteena on selvittää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista työstä aiheutuville biologisille, kemiallisille tai fysikaalisille haitoille ja vaaroille työpaikalla.

Tehdyn selvityksen perusteella arvioidaan olosuhteiden merkitystä terveydelle ja työkyvylle. Arvio ja toimenpidesuositukset työolosuhteiden kehittämiseksi kirjataan työpaikkaselvityksestä tehtävään kirjalliseen raporttiin. Työpaikkaselvityksestä syntyvät kustannukset pienenevät altisteisessa työpaikassa, mikäli työantaja toimittaa ennen työpaikkaselvitystä huolellisesti täytettynä työpaikkaa koskevat riskiarviokaavakkeet PK Terveyteen.

Työterveyshuollon tekemä perusselvitys eli työpaikkaselvitys on edellytys työterveyshuollon kustannusten Kela-korvauksille ja se on tehtävä:

  • kun työterveysyhteistyö uuden palveluntarjoajan kanssa aloitetaan
  • työolosuhteiden muuttuessa
  • vähintään 3-5 vuoden välein
  • lähtökohtaisesti fyysisenä käyntinä työpaikalla

B. Toimintasuunnitelma (pakollinen)

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työnantaja ja PK Terveys ovat laatineet yhteistyössä työpaikkaselvityksen (perusselvitys) perusteella. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.
Toimintasuunnitelman suunnittelujakso on tavallisimmin 1-5 vuotta. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Tarkistamisen laajuus riippuu mm. työpaikan koosta, työpaikalla tapahtuneista muutoksista sekä työpaikan henkilöstöstä ja työjärjestelyistä. Suunnitelma käsitellään työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan menettelyssä.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa kuvataan mm.

  • työterveyshuollon yleiset tavoitteet
  • toiminnan sisältö ja laajuus korvausluokittain
  • työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet
  • työterveyshuollon tehtävät
  • työterveyshuollon pääasiallinen palveluntuottaja (PK Terveys) sekä nimetyt ammattihenkilöt ja asiantuntijat
  • toiminnan seuranta ja arviointi
  • yhteistyö esim. työsuojelun, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa
  • suunnitelman voimassaolo

Toimintasuunnitelmassa kuvataan myös PK Terveyden tehtävänä olevat työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteet, jos työpaikan kanssa on sovittu työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä.

Työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä toimintasuunnitelmaan kuvataan:

  • hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset PK Terveyden tehtävät työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä
  • työpaikan ja PK Terveyden yhteistyö, jonka tavoitteena on havaita varhaisen tuen tarve, seurata sairauspoissaoloja sekä laatia ja esittää työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevia raportteja
  • PK Terveyden ja työpaikan yhteistyö työkykyasioissa työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Sekä työnantaja että PK Terveys hyväksyvät toimintasuunnitelman ennen toimintasuunnitelmakauden alkua.

C. Terveystarkastukset

(pakolliset, jos on altisteita, työstä johtuva terveydellinen vaatimus tai työn turvallisuusnäkökohdat vaativat)
Terveystarkastusten tarkoitus on ennaltaehkäistä sairastumisia sekä työkyvyn jo heiketessä seurata työntekijän terveyttä ja edistää työssä selviytymistä.

Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin terveysriskeistä. Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään työsuhteen alussa ja määräajoin ja ne perustuvat altisteisiin, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Tällaisia altisteita ovat esimerkiksi melu ja jotkut kemikaalit. Lakisääteisten terveystarkastusten perusteena voi olla myös muu työn aiheuttama terveydellinen vaara (esim. yksipuolinen fyysinen kuormittuminen tai psykososiaalinen ylikuormittunen), työstä johtuva terveydellinen vaatimus tai työn turvallisuusnäkökohdat.

Lakisääteinen terveystarkastus tehdään tarvittaessa myös työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi tai osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuraamiseksi.
Työntekijän on osallistuttava lakisääteisiin terveystarkastuksiin.

Lisäksi voidaan järjestää muita terveystarkastuksia, joiden sisältö suunnitellaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Niitä ovat esimerkiksi ikäryhmittäin tehtävät terveystarkastukset ja työhönsijoitustarkastukset, jos työssä ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Tavoitteena näissäkin terveystarkastuksissa on terveyden ja työkyvyn selvittäminen, ylläpitäminen ja parantaminen. (ei pakollisia)

D. Toimenpide-ehdotusten tekeminen

Työnantaja saa PK Terveydeltä työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten perusteella toimenpide-ehdotuksia
• työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi työpaikalla
• työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä
• tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin.

PK Terveys ja työnantaja seuraavat yhdessä ehdotusten toteutumista mm. seurantapalavereissa ja työpaikkakäynneillä.

E. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

Työnantaja ja työntekijät saavat PK Terveydeltä myös neuvontaa ja ohjausta. Neuvonnan ja ohjauksen tavoitteena on ehkäistä työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja sekä neuvoa työntekijää oman työ- ja toimintakykyisyytensä edistämisessä. Tavoite on myös ohjata työnantajaa ja työntekijöitä suojautumaan haitallisilta työolosuhteilta ja toimimaan työympäristön kehittämiseksi.

F. Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen

Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen on myös työterveyshuollon tehtävä. Työntekijä saa työterveyshuollosta kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja tarvittaessa hänet ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen ajankohta on työssä olevan työntekijän sovittava erikseen työnantajansa kanssa niin, että työntekijän poissaolo häiritsee mahdollisimman vähän työnantajan perustoimintaa. Kuntoutus on yleensä työnantajalle maksutonta.

G. Rokotukset (tapauskohtaisesti pakolliset)

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu rokotukset, jotka ovat työn luonteen, työn biologisten altisteiden tai työmatkojen vuoksi välttämättömät työntekijän terveyden turvaamiseksi. Tarve rokotuksiin selviää työpaikkaselvityksessä ja kirjataan toimintasuunnitelmaan.

H. Laboratorio-, kuvantamis- ja kliinisfysiologiset tutkimukset (tapauskohtaisesti pakolliset)

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat myös laboratorio-, kuvantamis- ja kliinisfysiologiset tutkimukset, jotka ovat työssä ilmenevien altisteiden vuoksi eri säädöksissä pakollisiksi määrätty työntekijän terveyden turvaamiseksi tai ovat työntekijän työkyvyn arvioimiseksi välttämättömiä.

Pikaopas työterveyteen

5. Mitä tarkoittavat sairaanhoidolliset palvelut työterveyshuollossa?

Työnantaja voi ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi jär­jestää työntekijöille yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muun terveydenhuollon palveluja. Työnantaja ja PK Terveys määrittelevät työterveyshuol­toon kuuluvan sairaanhoidon sisällön työterveyshuoltosopimuksessa. Kela-korvausten ehtona on, että sairaanhoidolliset palvelut hankintaan samasta paikasta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.

Yleensä sairaanhoitoon kuuluu

  • työterveyslääkärin, yleislääkärin ja työterveyshoitajan antama hoito
  • tarvittavat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
  • työterveyshuollon asiantuntijoiden ja erikoislääkäreiden konsultaatiot työkyvyn tai hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi, siten että hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä.

Kela korvaa työnantajalle sairaanhoidon kustannuksia, jos sairaanhoito on työntekijöille maksutonta, ja se järjestetään kaikille työntekijöille.

6. Mitä tarkoittaa työterveyshuollon yhteistyö?

Onnistuminen ja vaikuttavuuden aikaansaaminen työterveystyössä edellyttää hyvää yhteistyötä, tahtoa sekä resursseja ja sovituista käytänteistä huolehtimista niin työpaikalta kuin PK Terveydeltä. Vaikka aika ja taloudelliset resurssit ovat aina niukkuustekijä, yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista sopiminen työnantajan ja PK Terveyden kesken heti yhteistyön alussa tuottaa sujuvampaa arkea ja säästöjä jatkossa. Hosuminen ja pikavoittojen hakeminen yleensä kostautuu ylimääräisenä työnä, vaivannäkönä ja kustannuksina ennemmin tai myöhemmin.

Työntekijöiden työkykyasioissa ja työpaikan kehittämisessä PK Terveys tekee tarvittaessa yhteistyötä myös muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, vakuutusyhtiöiden, sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa.

Pikaopas työterveyteen

7. Mitä tarkoittavat laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta?

Työterveyspalvelujen vaikuttavuutta ja yhteistyön toimivuutta on hyvä seurata säännöllisesti yhteisesti sovittavilla mittareilla, jotka kirjataan toimintasuunnitelmaan. Seurattavia asioita ovat terveydelliset vaikutukset sekä toteutuneiden toimenpide-ehdotusten ja taloudellisten vaikutusten toteutuminen yksilö-, työyhteisö- ja työpaikkatasolla. PK Terveys seuraa lisäksi oman toimintansa laatua laatujärjestelmänsä mukaisesti.

Pikaopas työterveyteen

8. Miten Kelalta haetaan korvauksia työterveyshuollon kustannuksista?

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sai­rausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus, työpaik­ka­­selvitys ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Työterveyshuollon kustannuksina ei korvata esimerkiksi hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Näitä varten on omat lakisääteiset korvausjärjestelmänsä.

Työnantaja saa korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50% tai 60% kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Korvaus on ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta, muutoin aina 50 %. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Kulloinkin voimassa olevat enimmäismäärät löytyvät Kelan sivuilta.

Korvattavia kustannuksia syntyy

  • työterveyshuollon ammattihenkilöiden eli työterveyslääkäreiden ja -hoitajien palveluista
  • ammattihenkilöiden tarvitsemista asiantuntijapalveluista
  • ammattihenkilöiden tarvitsemista laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista-
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä
  • muista työterveyshuollon toteuttamiseen tarpeellisten voimavarojen käytöstä

Työterveyshuollon asiantuntijoiden kustannuksia voidaan korvata vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat arvioineet esim. työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten perusteella asiantuntijapalvelujen tarpeen. Asiantuntijoita ovat fysioterapeutit ja psykologit sekä työhygienian, sosiaalialan, ergonomian, teknisen alan, maatalouden, työnäkemisen, ravitsemuksen, puheterapian ja liikunnan alan asiantuntijat.

Erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset korvataan työterveyshuoltona silloin, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatioita arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Työkyvyn arviointi- ja hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:

Korvausluokkaan I

kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.

Korvausluokkaan II

kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.
Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista kirjanpitonsa mukaan tilikausittain. Korvausta haetaan kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisen jälkeen. Hakemuksessa esitetyt kustannukset on pystyttävä selvittämään työnantajan kirjanpidosta.

Korvausta voi hakea myös Kelan verkkosivuilla:

  • www.kela.fi/asiointi-tyoterveyshuolto
  • Asiointipalvelua varten työnantajalla pitää olla
  • Y-tunnus ja Verohallinnon hallinnoima Katso-tunniste.

Tämän oppaan lähteenä on käytetty Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja Työterveyslaitoksen internetsivustoja, Hyvä työterveyshuoltokäytäntö –kirjaa, Suomen lainsäädännön sähköistä säädöskokoelmaa FINLEX.fi sekä PK Terveyden asiantuntijoiden osaamista ja aiemmin aiheesta muodostettuja materiaaleja.